1.

Kävelin metsässä, näin paljon puita, puut olivat todella suuria, tunsin itseni pieneksi. Polku kulki metsän lävitse, kuljin polkua pitkin, puolessa välissä näin jäniksen juoksevan polun ylitse, se oli selvästi pelästynyt jotakin. Jatkoin kävelyä polun päätä päin, pian huomasin kaksi mopoa, jänis oli varmasti säikähtänyt niitä. Olin melkein polun päässä, kun tajusin, että olin tiputtanut puhelimeni metsään, hetki sitten huomaamilleni mopoille tuli tarvetta, lainasin toista ja lähdin hakemaan puhelintani, kukaan ei onneksi huomannut. Löysin puhelimeni mättäältä, otin sen ja palasin takaisin toiseen päähän, kukaan ei varmaan vieläkään tiedä, että olin lainannut tuntemattoman ihmisen mopoa.

 

2.

On syksyinen päivä kaupungissa, lehdet ovat tipahdelleet maahan melkein jokaisesta puusta, iltaruuhka on juuri alkanut, autoja on paljon, pakokaasu haisee, kävelen kotiin ja jätän iltaruuhkaisen kaupungin jälkeeni.

 

3.

Poika käveli metsässä, hän näki paljon puita, puut olivat todella suuria, hän tunsi itsensä pieneksi. Polku kulki metsän lävitse, poika kulki polkua pitkin, puolessa välissä hän näki jäniksen juoksevan polun ylitse, se oli selvästi pelästynyt jotakin. Poika jatkoi kävelyä polun päätä kohti, pian hän huomasi kaksi mopoa, jänis oli varmasti säikähtänyt niitä. Poika oli melkein polun päässä, kun hän tajusi tiputtaneensa puhelimensa metsään, hänen hetki sitten huomaamilleen mopoille tuli tarvetta, hän lainasi toista ja lähti hakemaan puhelintaan, hänen onnekseen kukaan ei huomannut. Hän löysi puhelimensa mättäältä, otti sen ja palasi takaisin toiseen päähän, kukaan ei varmaan vieläkään tiedä, että hän oli lainannut tuntemattoman mopoa.

On syksyinen päivä kaupungissa, lehdet ovat tipahdelleet maahan melkein jokaisesta puusta, iltaruuhka on juuri alkanut, autoja on paljon, pakokaasu haisee, hän kävelee kotiinsa ja jättää iltaruuhkaisen kaupungin jälkeensä.

 

4.

Poika käveli metsässä iloisena, hän näki paljon puita, puut olivat todella suuria, hän tunsi itsensä pieneksi, joka ahdisti häntä. Polku kulki metsän lävitse, poika kulki polkua pitkin rauhallisena, puolessa välissä hän näki jäniksen juoksevan polun ylitse, se oli selvästi pelästynyt jotakin, poikaa rupesi pelottamaan. Poika jatkoi kävelyä polun päätä kohti, hänen sydämmensä hakkasi jännityksestä. Pian hän huomasi kaksi mopoa, jänis oli varmasti säikähtänyt niitä, poika huojentui. Poika oli melkein polun päässä, kun pelko valtasi hänet, hän ei löytänyt puhelintaan, se oli tippunut metsään, hänen hetki sitten huomaamilleen mopoille tuli tarvetta, hän lainasi toista, jännitys oli suurta, hänen onnekseen kukaan ei huomannut. Hän löysi puhelimensa mättäältä, otti se ja palasi takaisin toiseen päähän, kukaan ei varmaan vieläkään tiedä, että hän oli lainannut tuntemattoman mopoa.

 

On syksyinen päivä kaupungissa, lehdet ovat tipahdellet maahan melkein jokaisesta puusta, iltaruuhka on juuri alkanut, autoja on paljon, pakokaasu haisee. Kadulla muiden joukossa kävelee juuri töistä selvinnyt stressaantunut mies, miehen palkkaa on juuri laskettu, jonka vuoksi hän pelkää toimeentulonsa vuoksi, hän kävelee kotiinsa ja jättää iltaruuhkaisen kaupungin jälkeensä.

 

5.

Metsässä on kylmää, kosteaa ja pimeää, taskulampulla se selkenee